Värikartta-kämmekkäät

Kesäloman ensimmäinen päivä, sataa vettä ja ulkona lämmintä on vajaa viisi astetta. Onneksi on jämäkuu. Neuleille on edelleen tarvetta.

Täällä valmistuivat Värikartta-kämmekkäät. Kämmekkäät on minusta vähän hassu asuste. Niille ei oikein ikinä löydy kunnollista käyttöaikaa. Joko palelee sormia tai sitten on niin lämmin, ettei kämmekkäitäkään enää tarvitse. Nyt olen kylläkin käyttänyt niitä paljon koiran kanssa näyttelyissä ja muissa treeneissä. Siihen ne on ihanteelliset. Voisin neuloa vielä ehkä toisetkin.

Kämmekkäiden ohje löytyy Ravelrysta. Siellä voi käydä ihastelemassa toisten värikkäitä Värikarttoja. Minun Värikarttani on tälläkertaa melko vaatimaton. Jotenkin en nyt löytänyt jämälangoista muuta sopivaa yhdistelmää.

Omat Värikarttani neuloin 2,5 millin puikoilla ja lankoina oli ainakin Fabelia, joka oli jäänyt yli tästä piposta. Keltainen on varmaankin jotain Maijan jämää, harmaasta ei taaskaan ole mitään käsitystä. Yhteensä lankaa näihin kului 45 grammaa.

Kämmekkäät neuloin muuten ihan ohjeen mukaan, mutta silmukoita minulla oli näissä 48. Joustimet neuloin myöskin kiertäen oikein, paitsi peukussa, jossa unohdin sen kokonaan. 

Keltainen lanka kului kokonaan loppuun tai oikeastaan loppui vähän keskenkin. Viimeiset kierrokset neuloin sitten harmaalla ja ei ne nyt hassummalta niinkään näytä. Harmaata ja harmaamixiä edelleen jäi vähän. Ei ne tunnu millään loppuvan. Ikuisuuslankaa, riittoisaa.

Vauvan pipo ja lapaset

Vauvan neuleita on niin kiva neuloa. Ne on pieniä ja söpöjä ja ne syntyy nopeaan. Ja kyllä kai vauva tarvitsee reilusti pipoja, lapasia ja sukkia, ettei vaan palele?!

Vauvan neuleita on erityisen kiva neuloa jämäkuun aikana, kun niihin saa upotettua kaikki pienetkin kerät. 

Näihin neuleisiin lankaa kului yhteensä 55 grammaa. Kaikki kolme väriä loppuivat kokonaan. Vähän jännitin riittääkö keltainen lanka enää edes viimeistelyihin. Hyvin riitti, kymmenen sentin pätkä vielä jäikin.

 

Pipoon ohjeita löytyy vaikka kuinka paljon. Sitä en muista, mistä omani olen napannut, mutta ainakin Ullasta löytyy yksi hyvä ohje. Itse tosin neuloin ensin nyörit ja sitten vasta ompelin ne kiinni myssyyn. Joskus voisin kokeilla niinkin, että poimin silmukat myssykän reunasta ja teen nyörin suoraan niin.

Vauvan lapasten ohje löytyy täältä. Minua tässä mallissa viehättää oikeastaan kaikki. Lapasista saisi hyvinkin erinäköisiä käyttämällä eri värejä tai tekemällä yksivärisiä. Myös kokoa on helppo muuttaa, jos haluaisi neuloa pienemmät tai isommat vauvan lapaset.

Jämäkuu on kestänyt nyt kaksi viikkoa. Ainakin vielä olen pysynyt hyvin ruodussa ja neulonut ainoastaan jämälangoista. Olen myös tyytyväinen siitä, että olen saanut edes osan kaikista vaikeimmista jämälangoista neulottua, eli niistä ohuista pätkävärjätyistä, joita on vaikea yhdistellä ja joista ei yksinään saa enää sukkia. Vaan kyllä noita lankoja vielä riittää. Riittäisi vaikka toiseenkin jämäkuuhun samantien.

Yhden raidan sukat

Kaivelin jämälankalaatikosta muutaman pikkukerän lankaa ja yhdistin ne sukiksi. Hyvin raitaisiksi sukiksi. Jämäilyssä ehkä parasta (ja koukuttavinta) on se, ettei koskaan voi olla varma lopputuloksesta.

Näihinkin sukkiin puolitin pienet kerät ja neuloin Fabelin kanssa raitasukiksi. Kyllä sukat pareiksi tunnistaa, mutta ei niistä samanlaisia tullut. Nämä on hauskat juuri näin. Fabelin jämät on näistä Kalajokisukista. Fabelin lisäksi käytin kolmea eri kerää, joista kaksi loppui kokonaan. Yhdestä jäi vielä juuri niin pitkät pätkät, ettei viitsi poiskaan heittää, vaikkei niistä paljon mitään saa.

Sukat neuloin 2,5 millin puikoilla, kärjestä aloittaen. Näihin kokeilin ihan uutta kantapäämallia.  Olen toki ranskalaisia kantapäitä neulonut ennenkin, mutten koskaan kärjestä aloitettuihin sukkiin. Kantapäästä tuli kiva ja istuu jalkaan hyvin. Pidin etenkin siitä, että tähän kantapäämalliin neulotaan noita kiilalisäyksiä ja siksi sukasta tuleekin paremmin istuva. Ei noista nyt ensimmäisellä kerralla kovin kauniit tulleet, mutta kun pari kertaa harjoittelen, niin enköhän niistä hyvät kantapäät saa, ilman reikiä.

Muuten tein ihan perussukkaa. Neuloin molempia yhtäaikaa, eri puikoilla tosin, ja joustinneuleen tein sitten, kun langat alkoivat loppumaan. 

Jämäkuussa aina haastavinta ja hauskinta on aloittaa uusi neule. Kohta lähden taas kaivelemaan jämälankapurkkejani ja miettimään, että mitähän sitä sitten keksisi neuloa.

Raituli

Jämälankapipo, Raituli, valmistui eilen illalla. Näitäkin voisi neuloa jämäkuun aikana niin kauan, kun ohuita lankoja vain riittää. Ja niitähän kyllä riittäisi.

 

Raitulin ohje löytyy Soppaa ja silmukoita-blogista. Tämän omani neuloin pienimmän koon mukaan, mitä nyt pituutta tein muutaman sentin ylimääräistä. Resorin neuloin 2,5 millin puikoilla ja muuten päästelin kolmosen pyöröllä. Kyllä oli helppoa ja nopeaakin neuloa. Ja oli ihanaa seurata, miten tuo raitalangan väri vaihtui pikkuhiljaa.

Harmaa lanka on jotain, mitä lie jämälaatikon aarteita. Raitalanka on zauberball:a, josta olen neulonut aiemmin sukat. Kylläpä näyttää lanka erilaiselle sukissa ja tässä pipossa. Lankaa pipoon kului yhteensä 50 grammaa.

 

Ai että, tykkään näistä raidoista!

Jämäraitasukat

Tämän vuoden jämäilyt aloitin, kuinkas muutenkaan, kun sukilla. Ystäväni pyysi minua neulomaan sukat, joissa ei olisi oikein mitään kuvioita. Sehän sopii hyvin jämäkuun henkeen. Sileää ja raitoja, pitäisi ainakin mahtua hyvin kenkiin. 

 

Sukat on neulottu kärjestä aloittaen. Olin ennen jämäkuun aloitusta kerinyt jo langat valmiille kerille. Piti sitten neuloessa kaivaa vähän lisää jämälankavarastoja, sillä tekemäni kerät ei olisi riittänyt näihin sukkiin millään. Mikähän ajatuskatsos siinäkin oli tullut... Langat on kuitenkin paksumpaa jämälankavarastoani.

 

Sukkiin lankoja kului yhteensä 115 grammaa ja keriä sain kulutettua loppuun viisi. Itseasiassa näitä paksumpia lankoja minulla ei ole edes kovin paljon jämävarastoissa. Ongelmana on ne ohuemmat langat, jotka ei oikein millään soinnu yhteen.

Nämä sukat on suunnilleen kokoa 41 ja jatkavat matkaa täältä pikapuoliin. Näistä tuli kyllä niin hauskat, että voisi neuloa itselleenkin samanmoiset. 

Ai niin, viimevuonnahan neuloin ja vielä saman asian tiimoilta.

Vauvan peitto

Eilen illalla oli kaikki valmiina. Olisin aloittanut jo uutta, mutta koska Jämäkuu alkoi tänään, niin tyydyin viimeistelemään vanhoja neuleita. Ja hyvä niin, sillä muuten tämäkin nyt valmiina oleva vauvan peitto olisi saattanut jäädä roikkumaan. Ja roikkumaan...

 

Meinasi tämä nytkin jäädä roikkumaan, sillä valitsin kyllä vähän liian tylsän mallin. Tai oikeastaan tällä ei ole mitään mallia. Neuloin tilkkuja aloittaen kulmasta ja lisäsin joka kierroksen alussa yhden silmukan. Kun silmukoita oli 40, lopetin lisäykset ja kavensin aina joka kierroksen alussa 2oikein yhteen, kunnes silmukoita oli jäljellä kaksi. Sitten vaan päätely ja seuraava tilkku. On tähän tilkkuun mallikin jossain, nyt en vaan millään muista missä.

 

Jokaisella värillä tein aina kolme tilkkua, jotka sitten ompelin yhteen. Kun kaikki oli ommeltu yhteen kastelin peiton ja vielä pingotin sen suunnilleen muotoonsa. Ajattelin ensin vielä virkata reunaan jotain, mutta koska virkkaustaitoni rajoittuvat ketjusilmukkaan, niin jätin suosiolla tekemättä.

Lankaa peittoon kului 240 grammaa. Olisin mielelläni tehnyt tähän vielä kolme palaa lisää, mutta langat ei riittäneet enää siihen. Parasta tässä peitossa on se, että kaapissa kauan hautuneet paksut villalangat pääsivät nyt vihdoin käyttöön. Lankoina peitossa vihreä ja oranssi ovat Hjertegarn Incawoolia ja violetti puolestaan Marks&Kattens Eco ull:a. Langat olen saanut muistaakseni Salaisen neuleystävän joltain kierrokselta ja käyttöä niille ei ole oikein löytynyt. 

 

Peitolla kokoa on suunnilleen 60x60 senttiä. Luullakseni se on vauvan peitolle hyvä koko. Tämä peitto tulee varmasti käyttöön vasta ensi talvena, sen verran lämmin se on. Ja käyttäjääkin peitolle odotellaan saapuvaksi vasta heinäkuun lopulla.

Jämäkuu tulee taas!

Jokakeväinen Jämäkuu strattaa tänä vuonna vähän pienimuotoisemmin Ravelryn Jämäryhmässä. Tänä vuonna jämäily aloitetaan maanantaina 14.4. ja lopetetaan sitten 31.5. lauantaina. Nyt kaikkien käytettyjen lankojen ei tarvitse olla jämää, kunhan muistaa punnita sen, paljonko jämälankoja kuluu. Jos siis sattuu olemaan muutakin lankaa siinä mukana. 

 

Minun jämäkasani on tässä. Keriä löytyy yhteensä 43 ja grammoja 1455. Vannon ja vakuutan, että olen yrittänyt käyttää vuoden aikana jämiä pois. Silti niitä vaan kokoajan kertyy. Viime vuonna ennen jämäkuuta minulla oli muuten 49 kerää ja 2065 grammaa jämiä. Eli, siihen nähden paaaljon parempi tilanne. 

Aion neuloa pääsääntöisesti vain jämälangoista. Yksi työ minulla on nytkin puikoilla, jonka koitan saada viikonlopun aikana valmiiksi. Saas nähdä miten käy, sillä se on vähän tylsä. 

Jämäkuuhun en aio valmistautua mitenkään kummallisesti. Yhdet sukkalangat olen kerinyt valmiiksi keräksi, aloitan varmaankin niistä. Muuten neuloskelen sitä, mitä mieleen tulee. 

Tulkaa kaikki mukaan jämäilemään! Yhdessä se on paljon hauskempaa!

Polvekeraitaa sukkiin

Olga-sukat on yksi suosikkini sukkaohjeista. Hyvin samantyyppinen sukkaohje löytyy Heivatut kudelmat-blogista. Ennen lomaa laitoin tuolla ohjeella sukat aluille ja nappasin sen mukaan matkalle. Sukat kylläkin sain neulottua lomalla, mutta langanpäät päättelin eilen illalla.

 

Sukat on neulottu valkoisesta Smartista ja uudesta tuttavuudesta Ice yarn:sta. Tuo Ice neuloutui tosi kivasti, mutta langan tuntuma ei ole mitään suosikkiani. Se on vähän liian muovisen tuntuista, mutta varmasti hurjan kestävää. Kuitenkaan en ehkä lähtisi kokonaan sukkia siitä neulomaan. Ehkä. 

 

Kummallakin langalla tein aina 2 kierrosta. Hauskasti kierrokset sotkeutuvat valmiissa sukissa.

 

Lankaa sukkiin kului yhteensä 105 grammaa. Sukat yritin tehdä kokoon 40-41, mutta tuntuu kyllä, että taisi vähän pieneksi jäädä. Jos eivät ole tilaajalleen sopivat, niin neulon sitten uudet. Minun 39-40 jalkaani nämä on melkein täydelliset.

 

Ravelryn jämälankaryhmässä aloitellaan muuten taas jämäkuuta. Ilmeisesti blogi viettää tänä vuonna hiljaiseloa. Tulkaas kaikki mukaan sinne Ravelryyn jämäilemään!

Kalajokiset

Lomat on lomailtu ja huomenna on paluu arkeen. Kaksi viikkoa pohjoisessa teki kyllä ihmeitä ja mieli lepäsi. Ja tänne oli silläaikaa tullut kevät!

Matkalla neuloin yhtä ja toista ja ensimmäisenä sain pääteltyä ja kuvattua Kalajoet. 

 

Kalajoet on  neulottu vanhalla, hyvällä ja tutulla mallilla, joka löytyy Yliveto-blogista. Nyt kun olen neulonut näitä enemmän, huomaan, että mallihan käy mille vaan langalle. Ja aina tulee omaan jalkaan sopivat. 

 

Nämä sukat on neulottu ohjeen mukaan. Mitä nyt varresta tein vähän pidemmän, mitä ohjeen mukaan tehtynä tulisi. Vartta on helppo jatkaa mieleisekseen, kunhan vaan toistaa jokikaaviota niin pitkään, kun hyvälle tuntuu.

 

Sukissa lankana on Zauberball, se vähän paksumpi versio. Pidin langasta kovasti ja värit on oikeastaan aika herkut. Värejä on koittanut mitenkään tasata sukkiin, aloitin seuraavan siitä, mihin edellinen loppui. Lankaa sukkiin kului yhteensä 95 grammaa.

 

Omiin jalkoihin nämä sukat ei kuitenkaan jää, vaikka olin neulovinani niitä itselleni. Äitienpäivä lähestyy ja nämä saattavat löytää itsensä erään äidin paketista.

Fire walk with me-sukat

Ystäväni pyysi neulomaan sukat. Tai oikeastaan hän ihasteli toisia neulomiani sukkia ja halusi itselleen myös villasukat, että pääsisi lomatunnelmaan, ilman lomaa. Yritän olla ottamatta neuletilauksia, mutta pakkohan ne sukat oli neuloa. 

 

Mallineule näihin sukkiin on Fire walk with me-sukista. Mallineule on helppo ja yksinkertainen ja kivannäköiset sukat sillä sai aikaan. 

 

Aloitin sukkien neulomisen varresta, johon tein ensin 1 oikein, 1 nurin joustinneuletta kierretyin silmukoin. Varressa silmukoita oli 53 ja kantapään jälkeen kaventelin silmukat 48 silmukkaan. Kantapääksi tein ihan perusvahvistetun kantapään. 

 

Sukat neuloin puikoilla kokoa 2,5 mm. Lankana käytin Maijaa ja sukkiin sitä meni yhteensä 80 grammaa. Sukat on suunnilleen kokoa 37. Se on kummallista, miten oman jalan kokoisia sukkia on helppo neuloa ja siitä vähän isompia, mutta näitä paria kokoa pienempiä sukkia on hirveän vaikea neuloa. Mittasin näitäkin monta kertaa ja toivon, että ovat nyt sopivat saajalleen.

 

Tänään olen taas kironnut sitä, ettei täällä ole kunnon lankakauppaa. Minulla olisi tarvetta muutamalle kerälle lankaa, mutten viitsisi tilata vain niitä jostain nettikaupasta, sillä postimaksut alkavat olla tosi korkeita. Taidan haudata sen suunnitelman hetkeksi ja ottaa esille sitten joskus, kun tarvitsen muutenkin lisää lankaa. Inspiraation pitää nyt vain odottaa, ellen keksi jotain omasta lankahyllystäni.

Lankaostoksia

Siivoilin lankavarastoani. Huomasin, että  vaikka minulla on lankaa varastossa kahdeksan kiloa ja risat, niin perusyksivärisiä lankoja niistä on tosi pieni osa. On vaan pätkävärjättyjä ja jotain ihania, mitä ei raaski kuitenkaan neuloa. Ainakaan ihan heti. 

Joululahjaksi olin saanut lahjakortin lankakauppaan ja kävinkin sen käyttämässä vihdoin. Tarkoitus oli ostaa vaan ihan peruslankoja, mutta kummasti koriin pomppasi pari muutakin kerää.

 

Niiden ostosten lisäksi tein tilauksen vielä yhteen nettikauppaan ja tilasin lähinnä vähän paksumpia peruslankoja. Karismaa ja Jannea. 

Tuo Ice Yarns on minulle ihan uusi tuttavuus. Ne suloiset kerät kuitenkin houkuttivat ottamaan langat mukaan. Onko teillä kokemusta niistä? Kestäisiköhän se sukkalankana? On vähän pörröistä, mutta sisältää kuitenkin vain 50%villaa ja 50% sitten akryylia. Lankakaupassa siitä oli neulottu raitoja sukanvarteen, ei koko sukkaa.

Viikon päästä ollaan taas lähdössä pohjoiseen lomalle ja mietin jo kovasti, minkälaisia neuleita otan sinne mukaan. Ainakin menomatkan matkaneuleet pitäisi laittaa kotona puikoille ja muitakin neuleita pitäisi vähän suunitella. Perinteisesti olen tehnyt jotakin helpohkoa huivia, sillä se on autossa helppo käsityö, kun ei ole kun se yksi puikko ja yksi lanka kiinni työssä.

Kesävauvalle

Vauvanneuleen on ihania. Ne syntyy nopsaan ja on söpöjä. Ja niihin voi käyttää kaikki jämälankalaatikon aarteet. 

Kesävauva saa pipon ja sukat.

Pipo on Sweet baby cap, jonka suomennos löytyy Viljavalla-blogista. Olen tehnyt tällä mallilla pipoja muutaman ennenkin. Ja taas säädin silmukkamääriä pienemmäksi, sillä lanka oli ohutta ja myssy on tarkoitettu juurikin vastasyntyneelle. Tosin minulla ei ole kokemusta vastasyntyneiden pään koosta. Toivottavasti on kuitenkin hyvä.

Ohjeitahan tälle myssylle löytyy netistä vaikka kuinka monta. Kaikki on kuitenkin suunnilleen samanlaisia. Ensin neulotaan kierroksia, joissa lisätään ja kavennetaan silmukoita ja sitten pelkästään kavennetaan. Tämä ohje on mielestäni hyvä juuri siksi, ettei tarvitse ommella saumoja. 

Lankana tähän myssyyn käytin Dropsin Safrania, jota minulla tuolla lankavarastossa vielä vähän on.

Junasukat oli myös pakko neuloa. Niistä tuli niin söpöt. Ja pienet. 

 

Ohje näihin sukkiin löytyy täältä. Nämä syntyivät nopsaan ja olivat tosi mukavat neuloa. Täytyy ehkä joskus neuloa toisetkin. Olen muuten nähnyt tällä mallilla tehtyjä aikuistenkin sukkia.

Lankaa näihin vauvan neuleisiin kului yhteensä 50 grammaa. Puikot olivat molemmissa kokoa 2,5 mm.

Unisukat

Minulta puuttui kunnon unisukat. Sellaiset lämpimät, vähän lörpöt ja ehdottomasti helpot potkittavat pois jaloista, sitten kun tulee kuuma. Keltainen Dropsin extra merino fine oli huudellut jo pidemmän aikaa haluavansa muuttua unisukiksi. Harmi vaan, ettei minulla ollut sitä kuin yksi kerä. 

Tietenkin niistä syntyi sitten raitasukat. Katsoin jämälankavarastostani yhden kerän, joka edes vähän sointui keltaisen kanssa. Se kylläkin loppui kesken ja jatkoin sitten toisella jämäkerällä. Toisessa sukassa vähän aiemmin, kun toisessa.

 

Sukat aloitin kärjestä ja neuloin niitä yhtäaikaa. Ja kuitenkin arvioin vihreän langan riittävyyden väärin. Ei kuitenkaan haittaa, nämähän on unisukat. Kantapään tein tiimalasina ja varteen neuloin muutaman kerroksen helmineuletta. Raidat neuloin ensimmäiseen sukkaan ihan vaa niin, mikä tuntui milloinkin hyvälle ja toiseen sukkaan koitin sitten tehdä ne samaan kohtaan. 

 

Lankaa näihin sukkiin kului yhteensä 90 grammaa ja sain käytettyä kaksi jämäkerää kokonaan. Nyt mulla on ihanat, lämpimät unisukat!

Rakastu raitoihin

Raitasukat saattelin valmiiksi jo muutama päivä sitten. Odottelin hyvää ilmaa, että saisi kuvia ulkona. Ei väkisin, seuraavan kerran hyvät ilmat taitaa olla toukokuussa. 

Nämä sukat olen aloittanut myös joskus ennen Joulua. Toinen sukka oli jo kokonaan valmis ja toisesta olin aloittanut varren. Nyt neuloin sukat sitten loppuun. Onneksi nämä tulevat omiin jalkoihin, sillä jos oikein tarkasti katsoo, niin toisen sukan terän kavennukset on lyhyemmät, kun toisen. Juu, se johtuu taas siitä, että toisen sukan kärjessä on neljä silmukkaa vähemmän, kuin toisen. 

Lankoina sukkiin on käytetty harmaata Viking Vilmaa ja värikäs on taas Stompegarn sock woolia. Hauskasti aina tummimmat kohdat sekoittuvat toisiinsa. Tällaisista raitasukista pidän todella paljon. 

Lankaa sukkiin kului 65 grammaa ja neuloin ne eebenpuisilla puikoilla kokoa 2,5mm. Yhdet mun suosikkipuikoistani, edelleen.

Nämä sukat ovat viimeiset, jotka olivat jääneet keskeneräisiksi. Tai oli mulla vielä yhdet sukan alut, mutta ne purin kokonaan pois. Niiden näkemisestäkin tulee edelleen huono olo, joten miksi neuloisin ne loppuun.

Joululahjasukat... kyllä.

Joku on ehkä saattanut huomata, että blogini on viettänyt kohta kaksi kuukautta hiljaiseloa. Anteeksi siitä. Olisi ehkä ollut kohteliasta tulla kertomaan edes, että hengissä ollaan, vaikkei blogi päivitykään ja uusia neuleita valmistu.

Ja tämä kaikki johtuu yksinkertaisesti siitä, ettei mitään uutta ole valmistunut. Kupla-lapasten jälkeen aloitin veljen Joululahjasukat. Toinen oli jo valmis ja toinenkin melkein, kun eräs suuri elämäntapahtuma laittoi puikot pysähtymään. Koko aikana ei tehnyt mieli neuloa yhtään, ei silmukkaakaan. Oudointa on se, etten koskaan kuvitellut reagoivani mihinkään näin. Etten neuloisi.

Nyt olen pikkuhiljaa kaivanut puikkoja ja lankoja esiin. Ja voi että, kun pidän neulomisesta. Pidän ihan valtavasti. 

Veljeni nyt tosiaan saa Joululahjasukkansa pari kuukautta myöhässä.

Sukat on neulottu keltaisesta Jannesta. Violetista langasta en osaa nyt sanoa mitään. Vyöte on kadonnut tässä parin kuukauden aikana. Lankaa sukkiin kului kuitenkin yhteensä 125 grammaa.

Sukkien raidoituksen otin Johanna Hietalan Kerällä-kirjasta. Kirjasta pidän ihan mielettömästi, sain sen Jouluna lahjaksi.

Toiset keskeneräiset sukat on valmistumassa kovaa vauhtia. Nekin olin aloittanut silloin Joulun tienoilla. Kun vaan muistaisin, miten kaikki kavennukset ja muut olen tehnyt...