Ääh.. Inhotussukat sain vihdoin ja viimein pois puikoilta. Luonto ei antanut periksi, vaan koitin neuloa nämä sukat valmiiksi. Uusia sukkia en halunnut aloittaa ennenkuin nämä ovat valmiit. Siinä meinasi koko neuleinnostus loppua, kun piti aina tarttua tuohon kammotuskäsityöhön. Muutamat tiskirätit neuloin muka matkaneuleena tässä samaan aikaan. Ne odottavat viimeistelyä, niistä sitten lisää.
Tässä ne Ruskot sitten on.
Ohje on Novitan uudesta Sukkalehdestä. Lankana on käytetty 7veljestä ja puikot olivat bambuiset ja kokoa 3. Sukat tein ihan ohjeen mukaan, kun halusin oppia taas uutta. Näissä se uusi juttu on kantapää.
Kantapää on ristiinvahvistettu pyöreä kantapää. Tuollaista en ollut ennen tehnytkään ja ainakin tuo ristiin vahvistaminen on tosi kivannäköinen. Sitä tulen jatkossakin käyttämään, ainakin tavallisessa kantapäässä. Tuo pyöreä ei taas istu omaan jalkaan, ei sitten millään.
Sukan keskikuvio näyttää sitten tällaiselle. Alun jälkeen en pitänyt siitä sitten kuitenkaan.
Mikä sukista sitten teki niin inhottavat, että meinasi koko neulominen jäädä?
Ensinnäkin lanka. Joku iloinen väri olisi saattanut saada minut jatkamaan sukan neulomista. Vaan ihan oikeasti kyllä ajattelin, että näistä voisi tulla kivat.
Toiseksi malli. Varsi oli ihan liian leveä, mutta tajusin sen vasta sitten, kun olin jo toiseen sukkaan neulonut senkin. Pyöreä kantapää ei sopinut sitten kuitenkaan, vaikka oli kiva opetella uusi juttu. Ja sukista tuli ihan liian leveät. Niin ja kiilakavennuksetkin vain jatkui ja jatkui ja sukista tuli siksi tosi kummallisen muotoiset.
Kummallisinta koko jutussa oli, että vasta toinen sukka rupesi tökkimään. Ja se sitten tökkikin kunnolla.
Ensinnäkin lanka. Joku iloinen väri olisi saattanut saada minut jatkamaan sukan neulomista. Vaan ihan oikeasti kyllä ajattelin, että näistä voisi tulla kivat.
Toiseksi malli. Varsi oli ihan liian leveä, mutta tajusin sen vasta sitten, kun olin jo toiseen sukkaan neulonut senkin. Pyöreä kantapää ei sopinut sitten kuitenkaan, vaikka oli kiva opetella uusi juttu. Ja sukista tuli ihan liian leveät. Niin ja kiilakavennuksetkin vain jatkui ja jatkui ja sukista tuli siksi tosi kummallisen muotoiset.
Kummallisinta koko jutussa oli, että vasta toinen sukka rupesi tökkimään. Ja se sitten tökkikin kunnolla.
Nämä sukat ei pääse ainakaan pukinkonttiin. Joku toinen osoite niille pitää keksiä. Seuraavaksi olen neulomassa kaksia tilaussukkia. Toiset kokoa 38 ja toiset sitten 48. Tätä menoa en saa joulupukin matkaan mitään. Varsinkin, kun ensiviikolla elämääni tulee yksi uusi ajankuluttaja. Kuulette siitä vielä.
5 kommenttia:
Ihan kauniilta nuo näyttävät,ainakin kuvassa :)Mutta tiedän tunteen,ite olen kanssa innolla uudella kuviolla aloittanut sukkia neulomaan ja syystä toisesta ni rupee tökkimään.Neuloin sukat valmiiksi,mutta ovat tuolla kaapin pohjalla odottamassa,että purkaan ja teen langasta jotain muuta.Jotenkin kun ei ite niistä tykännyt,en ole osannut,niitä kenellekään antaa.
No voihan rähmä. Joskus vaan käy niin. Minullakin just oli ne pinkit sukat oikein ällötysneulottavat. En taida noita sitten aloittaakaan vaan taidan suosiolla tehdä toiset nappisukat kun ne oli kivat neuloa!
Miust nuo on ihanan maanläheiset sukat, rauhalliset ja kauniit :) Mutta toki tiedän itsekin sen tuskan, kun jokin vaan tökkii eikä etene vaikka päällään neuloisi.
Joo, nää vaan tökki. Auli, voisihan tuota mallia koittaa vähän muokata. Ainakin vähentäisin silmukoita heti alussa jostain kohtaa kuviota. Tekisin erilaisen kantapään ja kaventaisin kiilakavennukset aika nopeaan tahtiin. Sitten voisi tulla hyvät.
Nyt puikoilla on kuitenkin taas ihanuus-neulottavaa.
Se on niin raivostuttavaa, kun joku homma tökkii! Mie tiijän tuon tunteen, kun jotkut sukantekeleet ei meinannu millään valmistua, kun en tykännykään sitten mallista. No, valmistuhan ne sitten lopulta nekin.
Mie kans katoin tuota ristiinvahvistettua kantapäätä, että pitää kokeilla joku kerta, näyttää kivalta!
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista. :)