Toukokuussa Suuren Sukkahaasteen haasteena oli neuloa sukat, joiden kuvio muistuttaa jotakin luonnossa. Selailin ohjeita ja aloitinkin jo eräät toiset. Malli ei kuitenkaan tuntunut hyvälle ja sitten löysin Ullasta
Bombadil-sukkien ohjeen. Malli miellytti heti ja pistin sen puikoille.
Vaan kuinkas sitten kävikään. Olin neulonut toista sukkaa jo hyvän matkaa, kun tajusin siitä tulevan ihan liian ison. Aluksi en nimittäin keskittynyt ollenkaan sukan kokoon, ihastelin vain mallia. Ei muuta, kun sukka purkuun, ohuempi lanka ja ohuemmat puikot.
Sitten neuloin. Ja neuloin. Rivin silloin, toisen tällöin. Eikä muuten edistynyt kuitenkaan. Malli oli helpohko, lanka oli kivan väristä, mutta joku näissä tökki kuitenkin. Vaan nyt ovat valmiit.
Ja kyllä ne kannatti taistella loppuun. Ovat kauniit ja sopivat täydellisesti omiin jalkoihini. Ja niissä on lyhyt varsi, että voi kesälläkin tepsutella menemään. Ja ne on keltaiset.
Malli on siis Ullasta
Bombadil.Tein muuten mallin mukaan, mutta lanka oli Silja ja puikot 2,5 milliset. Kaavioidenkin kanssa minulla oli vähän erimielisyyksiä, sillä en käsittänyt jotain kohtaa, miten se piti neuloa ja neuloin sen sitten vähän toisella tapaa. Lopputuloksessa eroa ei kyllä huomaa.
Kesäkuussa en ole saanut mitään muuta valmiiksi. Lämpimät ilmat ovat pitäneet siitä huolen, että olen viihtynyt hyvin paljon ulkona. Kahdet sukat minulla on edelleen työnalla. Valmistuu, kun valmistuu.
Onneksi en lähtenyt Kesäyön hullutukseen mukaan. Olisin varmasti jo aikoja sitten pudonnut kyydistä pois.