Koiran villapaita nro2

Koiran villapaita nro2 valmistui lopultakin. Vihreän villapaidan jälkeen päätin, että seuraavasta tulee kerralla hyvä. Tulihan siitä, sitten loppujen lopuksi. Kyllä voi koiran villapaita olla vaikea tehdä. Tätäkin purin useampaan otteeseen, mietin ja neuloin ja purin taas. Ja lopulta kun se eilen illalla valmistui, niin sovittessa vielä kerran huomasin, että kaulus on vähän liian lyhyt. Voi harmitus!

Kaulusongelma ratkesi sillä, että otin vielä kerran puikot käteeni ja poimin valmiin villapaidan kauluksesta silmukat ja jatkoin kaulusta niin pitkään, kun lankoja riitti. Nyt kaulus on sopivan mittainen, viimeinkin. Sitä voi pitää noin kaksinkerroin tai sitten suorana, jolloin se suojaa paremmin Pepin kaulaa.

Villapaita on tehty Dropin ohjeella. Nyt kuitenkin muokkasin ohjetta aika tavalla. Silmukkamäärät eivät pidä ollenkaan paikkaansa. Myöskään etujalkojen alle en enää jatkanut kirjoneulekuviota.

Lankana villapaitaan käytin jotain valkoista jämälankaosastolta. Oikeastaan kahtakin eri valkoista. Viininpunainen on taas Dropsin Karismaa. Lankaa villapaitaan kului yhteensä 100 grammaa. Paidan neuloin kokonaan 3mm puikoilla, jotta siitä tulisi tiivis, eikä se lörpsähtäisi käytössä. 

Loppujen lopuksi olen tähän villapaitaan tosi tyytyväinen. Olihan siinä työtä ja kaiken purkamisen takia olen neulonut tämän varmaan kolmeen kertaan. Mutta, nyt sain villapaidan, joka istuu Pepille tosi hyvin ja on nätti. 

Peppi ei kylläkään näytä ihan niin onnelliselle uudessa paidassaan. Onneksi se kuitenkin on tottunut vaatteisiin ja kun lumet tännekin saapuu, niin villapaita pääsee kunnolla käyttöön.

Koiralle villapaita

Sukkasadon jälkeen on ollut monta neuletta tulossa. Nyt taas muistan, miksi neulon mielelläni vain yhtä. Neulon sitä kiinnostavinta neuletta ja muut jää tekemättä. Nytkin minulla on kesken koiran villapaita, pipo miehelle ja sukat. Pipo sentään olisi melkein valmis, mutta se on suunniteltu joululahjaksi ja niin ollen en voi neuloa sitä, kun silloin kun olen yksin kotona. 

Koiran villapaita numero yksi kuitenkin valmistui.

Ja kuten kuvasta näkyy, uusi oli laitettava samantien puikoille. Tämä on kyllä ihana, mutta kaikesta mittailusta ja sovittamisesta huolimatta ei istu koiran päälle. Liian kireä edestä ja liian löysä takaa.

Ohje villapaitaan löytyy Dropsin sivuilta. Tein aikalailla ohjeen mukaan. Kuitenkin silmukkalukuja säädin vähän xs- ja s-koon väliltä. Ja helmassa kaventelin vähän tiuhempaan tahtiin, sillä siitä näytti tulevan vähän isohko. Jo neulottaessa siis.

Villapaidan neuloin kolmosen puikoilla. Vihreä lanka on Dropsin Karismaa ja valkoinen jotain jämälankalaatikosta kaivettua. 

Nyt uusi villapaita on puikoilla vähän eri värisenä. Pakko neuloa sitä heti, että muistaa, missä meni pieleen tämän villapaidan kanssa. Jännityksellä odotan, miten saan esimerkiksi kuviot kohdistettua, kun haluaisin kaventaa jo heti etulahkeiden jälkeen paitaa.

Koiran villapaita

Ystäväni näki kuvan Pepin villapaidasta ja halusi omalle pienelle koiralleen samanlaisen. Onnistui kyllä toiveensa esittämään juuri hyvään aikaan, sillä kerkesin neulomaan paidan juuri ennen sukkasadon alkua.

Tämä on tehty samalla ohjeella, kuin edellinenkin neulomani villatakki. Nyt tein kuitenkin pienimmän koon mukaan, mutta puikot minulla taas oli kokoa 3,5mm. Paitsi lahkeissa, jotka neuloin 3mm:n puikoilla ihan vaan siksi, ettei ne lörpsähdä käytössä niin helposti.

Lankana villaopaidassa on iki-ihanaa Viking Ville. Lanka on mitä mainiointa neuloa ja se on edullista. Huonot puolet ovat vain aika suppea värikartta ja se, ettei sitä saas täältä läheltä mistään. Lankaa tähän kului 75grammaa.

Nyt sitten niiden sukkien kimppuun.

Pepin uudet vaatteet

Jotkut varmasti muistavat sen pienen Peppi-koiran, joka meillä asuu. Viime syksynä neuloin Pepille tämän villapaidan. (Voih, kun Peppi näyttää pennulle tuossa..) Villapaita on jäänyt jo pieneksi, joten ennen Sukkasatoa oli hyvä hetki laittaa uusi puikoille.

Ohje villapaitaan on Yhteishyvän sivuilta. Tämän paidan tein kokoa 42-48. Puikot olivat 3mm bambuiset pyöröt.

Lankana käytin Dropsin Karismaa. Sitä kului paitaan 90grammaa.

Paita kyllä näyttää hyvänkokoiselle. Ensin vähän epäilin, että olisiko siitä tullut liian iso. Kuitenkin neuloessani jätin muutamat välikierrokset pois ja hyvä niin. Nyt paita on pituudeltakin sopiva. Ohjeen mukaan neulottuna siitä olisi  luultavasti kyllä tullut liian pitkä. Pituuttahan tuo koira ei enää kasva.

Palmikkopipo

Tadaa!! Elämäni ensimmäiset palmikot ovat valmiita. Ei kovin isot, eikä vaikeat. Mutta minulle sitäkin tärkeämmät. Olen voittanut palmikkopelkoni ja sen, etten kuitenkaan osaa.. Minä osaan!

Se täytyy kyllä sanoa, ettei pipon saaja ymmätänyt palmikoiden päälle, eikä edes sitä kuinka ylpeä olen valmistuneesta. Hän ei haluaisi käyttää sitä ollenkaan, pipoa olisi paljon mukavampaa raadella.

Ohje pipoon on Novita kevät2012- lehdessä. Neuloin pipon SandnesGarn Smartista. Kivaa peruslankaa, mutta ehkä vähän karheaa juuri tähän neuleeseen. Puikot olivat 3mm eebenpuiset ja lankaa kului huimat 35grammaa.

Aloitin pipon neulomisen ensin ilman palmikkoa. Sitten kuitenkin purin alun ja päätin edes kokeilla, miten palmikko kiertyy. Ja kiertyyhän se. Jopa yhdessä kohtaa väärään suuntaankin. Muttei se menoa haittaa, olen silti tästä tosi ylpeä. Kovin kaunishan tuo palmikon alku ei ollut, mutta kun jyvälle pääsin, niin alkoi jälkikin miellyttää silmää enemmän. Täällä tullaan ihan varmasti näkemään palmikoita jatkossa. 

Ja nyt onkin Salaiselle ystävälleni pyyntö. Olisi ihan mahtavaa jossain paketissa saada palmikkopuikko. Luulen, että sen avulla tuo palmikoiden neulominen olisi vähän helpompaa. Ainakin isommissa neuleissa.

Koiran villapaita

Pakkaset paukkuu ja koiruli tarvitsee villapaitaa. Ei näillä pakkasilla pelkkä villatakki päällä tarkene koirakaan olla, mutta automatkoille ja vähän lämpimimmille keleille tämä on hyvä. Minun mielestäni. Koira ei ole ihan ni-in innoissaan, kuten kuvasta näkyy.

Tähän villapaitaan ohje löytyy Yhteishyvän sivuilta. Siellä on muuten monta muutakin kivaa ohjetta. Lankana tähän villapaitaan käytin kaikkia suunnilleen 7veljeksen paksuisia langanjämiä. Sainkin uppoamaan tähän ainakin kahdeksan eri keränloppua. 

Ulkona alkoi koirakin jo ymmärtämään neuleen päälle.

Puikkoina käytin 3,5mm:n pyöröjä ja samankokoisia KnitPron sukkapuikkoja. Lankaa tähän villapaitaan kului kokonaisuudessaan 80 grammaa.

Vähän tuo liikkuessa nousee tuolta pepun päältä ylös, eli taitaa olla kuitenkin vähän liian pitkä koiralle. Muuten on kyllä oikein sopiva ja muutaman käyttökerran jälkeen tuo ei enää edes välitä koko paidasta. 

Ei ehkä maailman tyylikkäin villapaita, mutta hauska ja erilainen.

Pikkukoiran villapaita

Ensinkin, tervetuloa uudet lukijat. 

Aamupakkaset ovat tulleet. Eikä tuolla ulkona kovin lämmin ole illallakaan. Pikkukoiramme tarvitsi siis villapaidan. Ehkä se päällä koirakin tarkenee ulkona vähän pidempään. 

Koitin vähän etsiä netistä ohjeita, mutta kaikki mitkä löysin, olivat joko aivan liian isoja tai sitten muuten kamalan vaikeita. Siispä otin puikot ja lankaa ja rupesin neuloskelemaan takkia ilman ohjetta.

Malli ei ollut oikein yhteistyökykyinen kuvan ottamisessa. Villapaitaa hän kyllä pitää ihan mukisematta päällä.

Lankana on 7veljestä raitalanka. Ja puikot ovat kokoa 3. Bambut. Bambupuikot ovat täällä kyllä katoava luonnonvara. Omaa tyhmyyttäni jätin tämän villapaitaneuloksen sohvalle ja kun tulin takaisin, niin yhdeltä puikolta oli lähtenyt jo pää. Pitää muistaa nostaa neulos aina jonnekin koiran saavuttamattomiin. Neuloa olen saanut, kunhan muistan laittaa lankakerän eri puolelle, kuin koira. Se liikkuva lanka on myös erittäin mielenkiintoinen.

Villapaitaa aloin neulomaan kauluksesta. Siihen tein jonkin matkaa joustinta. Valmista paitaa kun katselee, niin olisi sitä voinut tehdä aika paljon enemmänkin. Kauluksen jälkeen rupesin leventämään joka kierroksella neljä silmukkaa. Taisin muutamalla kierroksella lisätä kahdeksankin. Tätä tein siihen asti, kun paita oli tarpeeksi leveä. Sitten tein etujalkojen aukot päättelemällä silmukoita ja seuraavalla kierroksella sitten loin uudet. 

Etujalkojen aukkojen jälkeen tein vatsapuolelle joustinta lisäämään istuvuutta ja käyttömukavuutta. Sitten kun vatsaosa oli mielestäni tarpeeksi pitkä jatkoin villapaidsn neulomista tasona ja kavensin aina joka reunasta kaksi silmukkaa. Sitten kun kaikki silmukat oli kavennettu vatsapuolen puikoilta jatkoin ilman kavennuksia siihen asti, kunnes villapaita oli tarpeeksi pitkä. Sitten päättelin kaikki kerralla. 

Lopuksi vielä virkkasin ketjusilmukkareunan lisäämään kestävyyttä. Olisin voinut virkata sen myös jalkojen aukkojen reunoihin, mutta vähän unohdin sen ja sitten villapaita olikin jo käytössä. 

Seuraavaan villapaitaan teen pidemmän kauluksen ja vähän löysemmän myös. Selkäkappaleen loppuun teen joustinta, ettei se kääntyisi rullalle. Nyt se vähän kääntyy, vaikka ei menoa haittaa. Muuten olen tähän ihan tyytyväinen. Ilman ohjetta tehtynä, etenkin.

Haukkujen leluja

Edellisessä postauksessa viittasin uuteen ajankuluttajaan. Kyllä vain, taloomme muuttaa koira. Ihana, pieni ja villi otus. Koiran tuloon on  vielä viikko aikaa, mutta olen valmistautunut siihen jo ihan täysillä. Nimittäin tekemällä retuutusleluja.

Nänä kaikki on tehty trikookuteiden jämistä, joita sain yhdeltä ystävältäni. Kaikissa kude on kaksinkerroin. Vihreä ja valkoinen oli paksumpaa kudetta, kuin muut, joten siksi siitä tulikin puolet paksumpi, kuin muista. 

Eihän nämä kaikki kotiin jää. Ainakin yksi lelu on jo luvattu koekäyttöön maailmalle. 

Ai niin, jos jollain sattuu olemaan trikookuteiden jämiä, niin saa tarjota minulle!