Welcome to my blog, hope you enjoy reading
RSS

28. marraskuuta 2013

Suuren sukkahaasteen syyskuun palkinto

Kohdalleni osui arpaonni ja voitin Suuren sukkahaasteen syyskuun palkinnon. Palkinnon lahjoitti Yaana ja ihanan palkinnon lahjoittikin.


Palkintona oli Puffalan Merino-puffaa vyyhdillinen. Voi, mikä ihastuttava vyyhti tämä onkaan. Vielä se ei ole päässyt tapaamaan muita herkkulankoja lankavarastoon, vaan se on ollut siliteltävä olohuoneessa. Koirakin on jättänyt tämän vyyhdin rauhaan.

Tästä neulon jotain erityistä. Joskus.

24. marraskuuta 2013

Monta puikkoa tulessa

Hei, olen yhden neuleen neuloja. Mielelläni aloitan uuden vasta, kun edellinen on neulottu ja päätelty. 

Tai, luulin olevani. Nykyään huomaan yhä enemmän ja enemmän neulovani montaa neuletta yhtä aikaa. Kolme koria ei taida enää kauaa riittää. Pitäisikö hakea pari lisää? Vai pitäisikö neuloa näistä joku valmiiksikin?

21. marraskuuta 2013

Koiran villapaita nro2

Koiran villapaita nro2 valmistui lopultakin. Vihreän villapaidan jälkeen päätin, että seuraavasta tulee kerralla hyvä. Tulihan siitä, sitten loppujen lopuksi. Kyllä voi koiran villapaita olla vaikea tehdä. Tätäkin purin useampaan otteeseen, mietin ja neuloin ja purin taas. Ja lopulta kun se eilen illalla valmistui, niin sovittessa vielä kerran huomasin, että kaulus on vähän liian lyhyt. Voi harmitus!


Kaulusongelma ratkesi sillä, että otin vielä kerran puikot käteeni ja poimin valmiin villapaidan kauluksesta silmukat ja jatkoin kaulusta niin pitkään, kun lankoja riitti. Nyt kaulus on sopivan mittainen, viimeinkin. Sitä voi pitää noin kaksinkerroin tai sitten suorana, jolloin se suojaa paremmin Pepin kaulaa.

Villapaita on tehty Dropin ohjeella. Nyt kuitenkin muokkasin ohjetta aika tavalla. Silmukkamäärät eivät pidä ollenkaan paikkaansa. Myöskään etujalkojen alle en enää jatkanut kirjoneulekuviota.

Lankana villapaitaan käytin jotain valkoista jämälankaosastolta. Oikeastaan kahtakin eri valkoista. Viininpunainen on taas Dropsin Karismaa. Lankaa villapaitaan kului yhteensä 100 grammaa. Paidan neuloin kokonaan 3mm puikoilla, jotta siitä tulisi tiivis, eikä se lörpsähtäisi käytössä. 

Loppujen lopuksi olen tähän villapaitaan tosi tyytyväinen. Olihan siinä työtä ja kaiken purkamisen takia olen neulonut tämän varmaan kolmeen kertaan. Mutta, nyt sain villapaidan, joka istuu Pepille tosi hyvin ja on nätti. 



Peppi ei kylläkään näytä ihan niin onnelliselle uudessa paidassaan. Onneksi se kuitenkin on tottunut vaatteisiin ja kun lumet tännekin saapuu, niin villapaita pääsee kunnolla käyttöön.

12. marraskuuta 2013

Koiralle villapaita

Sukkasadon jälkeen on ollut monta neuletta tulossa. Nyt taas muistan, miksi neulon mielelläni vain yhtä. Neulon sitä kiinnostavinta neuletta ja muut jää tekemättä. Nytkin minulla on kesken koiran villapaita, pipo miehelle ja sukat. Pipo sentään olisi melkein valmis, mutta se on suunniteltu joululahjaksi ja niin ollen en voi neuloa sitä, kun silloin kun olen yksin kotona. 

Koiran villapaita numero yksi kuitenkin valmistui.


Ja kuten kuvasta näkyy, uusi oli laitettava samantien puikoille. Tämä on kyllä ihana, mutta kaikesta mittailusta ja sovittamisesta huolimatta ei istu koiran päälle. Liian kireä edestä ja liian löysä takaa.

Ohje villapaitaan löytyy Dropsin sivuilta. Tein aikalailla ohjeen mukaan. Kuitenkin silmukkalukuja säädin vähän xs- ja s-koon väliltä. Ja helmassa kaventelin vähän tiuhempaan tahtiin, sillä siitä näytti tulevan vähän isohko. Jo neulottaessa siis.


Villapaidan neuloin kolmosen puikoilla. Vihreä lanka on Dropsin Karismaa ja valkoinen jotain jämälankalaatikosta kaivettua. 

Nyt uusi villapaita on puikoilla vähän eri värisenä. Pakko neuloa sitä heti, että muistaa, missä meni pieleen tämän villapaidan kanssa. Jännityksellä odotan, miten saan esimerkiksi kuviot kohdistettua, kun haluaisin kaventaa jo heti etulahkeiden jälkeen paitaa.

1. marraskuuta 2013

Sukkasadon viimeinen pari

Sukkasato loppui eilen. Sain kun sainkin vielä yhden parin valmiiksi. Tai valmiina sukat olivat olleet jo pari päivää, mutta kuvaaminen on vähän hankalaa tähän aikaan vuodesta. Yleensä on aina pimeää ja silloin kun periaatteessa voisi olla valoisaa, on taas niin sateista ja harmaata, ettei teee mieli mennä ulos. Ja ihan vielä en haluaisi siirtyä kokonaan sisätiloihinkaan sukkia kuvailemaan.

Viimeinen pari on samalla toinen parini lokakuun Suureen sukkahaasteeseen, sillä sukat on neulottu tällä mallilla. Samaa mallia olen käyttänyt ennenkin.


 Valkoinen lanka on jotain ylijäämää, jota varastostani löysin. Aika karhean tuntuista, sopii kuitenkin hyvin näihin sukkiin. Punavihreä lanka taas on joskus koolaamaani.


Värjätyn langan halusin käyttää kokonaan ja siksi aloitin sukat kärjestä. Värjätyn langan käytin kokonaan ja sitten tein resorit varteen. Yhteensä lankaa sukkiin kului 115 grammaa.

Edelleen tykkään tästä mallista todella paljon, tai mallineuleesta. Tätä pitäisi kyllä ehdottomasti kokeilla muihinkin juttuihin. Pipoihin ja lapasiin ainakin.

Sukkasatoon sain neulottua lopulta yhdeksän paria sukkia. Kahdeksan paria oli tavoitteena, ja yhdeksän tein. Lisäksi pyrin, etten ostaisi yhtään lankaa ja yhtään lankaa en sukkia varten ostanut!

Sukkasato on kyllä yksi lempitempaukseni. Tänäkin vuonna nähtiin toinen toistaan kauniimpia sukkia koko sadon aikana. Vielä kun joskus itsekin kerkeäisi niitä toteuttamaan!