Maaliskuun paketti

Eilen minua odotteli kotona Salaisen ystävän maaliskuun paketti. Voi, katsokaas miten ihana paketti se taas olikaan.

Paketissa oli kaksi kerää hauskan väristä Regian lankaa. Jännityksellä odotan, millaista kuviota tuosta langasta tulee. Ja taas muuten osui neuleystäväni nappiin langan kanssa. Onkohan hän joku ajatustenlukija? Mietin nimittäin, että pitäisi ihan ohuesta langasta neuloa itselleen sukat, joissa olisi ihan mitätön varsi. Mahtuisi farkkujen lahkeiden kanssa hyvin yksiin kenkiin ja lämmittäisi sopivasti jalkoja. Ja sieltä paketista se lanka sitten taas tulikin. Ihan mahtavaa!

Lisäksi paketissa oli puikkojen suojat, joita tarvitsen aina. Ja tuollaiset, hmm.. mikä niiden nimi nyt on? Millä saa puikot yhteen. Erittäin tarpeellisia. Ja vielä suklaata ja mumi-lakuja. Tykkään.

Ihan mahtava paketti taas. Kiitos salainen ystäväni.

Olen minä jotain neulottuakin saanut valmiiksi. Niistä sitten vähän myöhemmin lisää.

Tunnustus

Sain Sohvaneulomon Anniinalta ihanan tunnustuksen. Kiitos.

Tunnustukseen kuuluu seuraavat kolme tehtävää:
1. Kerro linkin kera blogissasi, kuka lahjoitti sinulle tämän awardin.
2. Kirjoita seitsemän random faktaa itsestäsi.
3. Lahjoita tämä sama award 15 blogille/bloggaajalle.

Apua!
1. Rakastan neuloa sukkia. Sukkia, sukkia ja sukkia. Ihan kun sitä joku ei olisi tiennyt.
2. Kun olen päättänyt jotain, myös pidän sen.
3. Pidän suklaasta ja lakusta. Etenkin yhdessä.
4. Olen äkkipikainen. Siitä saa kärsiä joskus myös neuleet, jotka lentävät olohuoneen nurkkaan.
5. Harrastan Bookcrossingia ja luen paljon erilaisia kirjoja.
6.En ikinä kuvitellut muuttavani maalle saati omakotitaloon. Niin sitä vaan ollaan nyt maalla omakotitalossa.
7. Juhlin ensiviikolla syntymäpäiviäni.

Tunnustuksen jaan seuraaville blogeille:
 Lankanottonen
Kutomus
Villiintynyt villalanka
Sukkalandia
Villasukkia ja muuta näperrystä
Kardemumman talo
Tintin luomukset
 Yhden kissan orja
Villalankasarvikuono
Neuleaddiktio

Meloonit

Olen innostunut palmikoista. Neuloin ensimmäiset palmikkosukatkin, mutta niiden viimeistely kesti. Olin kyllä saanut ne pääteltyäkin, mutta nyt en millään jaksanut höyryttää sukkia ja ottaa kuvaa. Vaan, nyt on nekin hoidettu.

Sukkiin mallin valitsin Novitan neulomolaisten tekemästä sukkakirjasta nimeltään Varresta varpaisiin. Malli on nimeltään Melooni. Tosi kiva malli ja suhteellisen helppo ensimmäisiksi palmikkosukiksi. Neulomieni sukkien lanka on 7veljestä, niitä viimeisiä keriä jo. Lankaa sukkiin kului 115grammaa.

Nämä sukat ovat jotain kokoa 40-42. Itselleni kaikinpuolin vähän isot, mutta kyllä näillekin ottaja löytyi. 

Palmikot olivat tosi helppoja neuloa, kunhan vaan alkuun pääsin. En ymmärrä, miksi oikein olen pelännyt niitä.

Nyt minulla on puikoilla toiset palmikkosukat. Hitaat neuloa, mutta kauniit niistä tulee. Kunhan valmistuvat. Se pitääkin palmikoista sanoa, ettei ne helppoudesta huolimatta ole kiireisen neulojan juttuja. Yllättävän paljon menee aikaa. Varsinkin näin alussa, kun pitää kokoajan miettiä, mitä oikein tekee. Ettei vaan mene palmikonkierrot väärään suuntaan.

Merisimpukka

Ennen palmikkosukkia kerkesin neulomaan vielä yhden kaulurin. Olen ihastunut kaulureiden helppokäyttöisyyteen, vaikken ole käyttänyt niitä ainakaan kymmeneen vuoteen. Tänä talvena olen jo neulonut kaksi ja käyttänyt molempia, paljonkin.

Ensimmäinen neulottu kauluri oli tämä oranssi. Sitten ostin uuden laskettelutakin, eikä oranssi kyllä käynyt yhtään sen kanssa. Neuloin sitten uuden kaulurin, sellaisen joka sopii uuteen takkiinkin.

Ohje on Dropsin sivuilta, nimeltänsä merisimpukka. Silmukkamäärät olivat samat, kuin ohjeessa, mutta muuten vähän soveltelin. Lankana käytin ihanan pehmeää Dropsin Merino extra fine-lankaa. Sitä kului kauluriin 100grammaa.Tämä lanka on kyllä ihan yksi suosikkini. Puikot olivat KnitPron pyöröt 3,75mm päillä. Ja hyvin toimi.

Kaulaosuudesta tein tarkoituksella pitkän. Nyt sitä voi käyttää joko kaksinkerroin, tai jos oikein kovasti tuulee naamaan, niin sitä voi käyttää myös tuolla tavalla yksinkertaisena. Molemmat tavat olen kokeillut ja hyvin toimii.

Nyt olen neuloskellut palmikkosukkia. Hitsi, pidän palmikoista.

Helmikuun neuleet

Kiitos kaikille kommenteista palmikkopipoon ja kannustuksesta. Ja tervetuloa uudet lukijat. Voitte vaan kuvitella, kuinka selailen neulelehtiäni uudella innolla ja tartun kaikkiin palmikkoaiheisiin juttuihin. Haluan neuloa niitä!!

Helmikuussa kulutin lankaa 530grammaa. Sen lisäksi lahjoitin Huopasen jämäni pois, yhteensä 220grammaa lankaa. Näin ollen lankavarastostani hävisi lankaa 750 grammaa. Ihan kelpo tulos, sanoisin.

Uutta lankaa kotiin tuli vain 100 grammaa, joka sekin oli Salaisesta ystävältä saatua. En ostanut yhtään lankaa!

Pikaisesti laskien lankavarastoni siis supistui 650 grammaa. Se vasta mahtavaa onkin.

Helmikuun lempineuleeksi on pakko nimetä koiran palmikkopipo. Se oli pienitöinen ja meni vähän vinksalleen, mutta tein palmikon ja kyllähän Peppi on ihan ylisöpö se päässä.

Palmikkopipo

Tadaa!! Elämäni ensimmäiset palmikot ovat valmiita. Ei kovin isot, eikä vaikeat. Mutta minulle sitäkin tärkeämmät. Olen voittanut palmikkopelkoni ja sen, etten kuitenkaan osaa.. Minä osaan!

Se täytyy kyllä sanoa, ettei pipon saaja ymmätänyt palmikoiden päälle, eikä edes sitä kuinka ylpeä olen valmistuneesta. Hän ei haluaisi käyttää sitä ollenkaan, pipoa olisi paljon mukavampaa raadella.

Ohje pipoon on Novita kevät2012- lehdessä. Neuloin pipon SandnesGarn Smartista. Kivaa peruslankaa, mutta ehkä vähän karheaa juuri tähän neuleeseen. Puikot olivat 3mm eebenpuiset ja lankaa kului huimat 35grammaa.

Aloitin pipon neulomisen ensin ilman palmikkoa. Sitten kuitenkin purin alun ja päätin edes kokeilla, miten palmikko kiertyy. Ja kiertyyhän se. Jopa yhdessä kohtaa väärään suuntaankin. Muttei se menoa haittaa, olen silti tästä tosi ylpeä. Kovin kaunishan tuo palmikon alku ei ollut, mutta kun jyvälle pääsin, niin alkoi jälkikin miellyttää silmää enemmän. Täällä tullaan ihan varmasti näkemään palmikoita jatkossa. 

Ja nyt onkin Salaiselle ystävälleni pyyntö. Olisi ihan mahtavaa jossain paketissa saada palmikkopuikko. Luulen, että sen avulla tuo palmikoiden neulominen olisi vähän helpompaa. Ainakin isommissa neuleissa.

Aallokko

Sain Salaisen neuleystäväni ensimmäisestä paketista ihanaa alpakkalankaa. Langat alkoivat heti huutelemaan unisukiksi. Ja unisukiksi langat päätyivätkin. 

Kärjestä aloitetut kolmosen eebenpuisilla puikoilla neulotut sukat. Kantapää on tiimalasi ja ihan hyvin tälläkertaa onnistui. Pitää vaan edelleen jatkossa muistaa poimia kantapään reunasta monta silmukkaa, jotka voi sitten kaventaa pikaisesti pois. 

Silmukoita sukissa on 44. Ja lanka on siis Schachenmayr nomotta Alpaca- lankaa. Ihan uusi tuttavuus oli tuo lanka minulle. Kivaa lankaa. Sukkien mallineule oli oikein yksinkertainen. Aina neljä kierrosta oikein ja joka viides nurin neulottu. Ei varmaankaan mikään uusi keksintö, mutta tosi kivannäköiset tuli.

Lankaa näihin sukkiin kului 95grammaa. Koitin käyttää molemmat kerät, mutta toisessa olikin vähän enemmän lankaa, kuin toisessa. 

Ihan huomaamattani neuloin näiden sukkien pohjaankin tuon oikein-nurinkuvion. Mies itseasiassa sen huomasi. Ajattelin kuitenkin, ettei se haittaa mitään, kun nämä sukat ovat tarkoitettu vain unisukiksi. En usko, että tuo lanka edes paljon kulutusta kestää.

Ihanat sukat näistä tuli. Pidän paljon. Ja arvatkaas mitä minulla seuraavaksi on puikoilla? Palmikoita! Minulla, joka en ikinä ajatellut neuloa niitä. Kohta minä varmaan virkkaankin...

Ja, tervetuloa uudet lukijat!

Pitsikämmekkäät

Viimeinen UWA-työ, pitsikämmekkäät valmistuivat eilen illalla. Tuli varsin ihanat. 

Nämä ovat tehny tätä ohjetta mukaillen. Samaa ohjetta mukaillen tei myös aiemmin nämä pitsikynsikkäät. Näihin tein pitsikuviota vain kolme kertaa. Sen jälkeen kavensin silmukoita reippaalla kädellä. Peukalokiilan lisäyksen tein joka neljäs kierros. Ja sormet tietenkin jätin pois.

Puikot olivat kokoa 2,5mm. Lankana käytin Sivillaa kaksinkertaisena ja lankaa näihin kului tasan 50grammaa. Ylemmässä kuvassa näkyy oikea väri, tuossa oikein ei.

Tässä vielä pieni kuvausapulainen. Koita siinä nyt ottaa hyvää kuvaa kämmekkäistä, kun tuollainen makaa niiden päällä.

Tämä oli sitten viimeinen UWA-työ ja näin ollen se tempaus on osaltani ohi. Meni ihmeen helposti. Kuvittelin vielä aloittaessani, että en ehkä edes kerkeä neulomaan kaikkia töitä. Vaan sitten kuitenkin kerkesin. Ja aikaa jäi kaksi kuukautta!

Tervetuloa mukaan uudet lukijat ja saamaani haasteeseen palaan lähiaikoina, kiitos myös siitä.

Kukkia

Yksi aloittamani UWA-työ oli tiskikukat. Niitä on aina hyvä olla vähän varastossa, jos jollekin pitää keksiä hyvä pikkulahja. Ja aika usein joku sukulainen pyytää itselleen uutta tiskirättiä. On kiva sitten, että on vähän varastoa, mistä voi valmiita kaivella, eikä tarvitse heti ruveta neulomaan niitä.

Lankoina näissä kaikissa räteissä on bambulankaa. Valkoinen on Classic yarns Bamboo soft -lankaa ja kaikki muut ovat sitten Hjertegarn Blend Bamboo - lankaa. Molemmat on pehmeitä ja helppoja neulottavia. Itse kuitenkin tykkään käytössä karheista langoista. Nämä kaikki siis pääsevät odottamaan uutta kotia.

Tiskikukkiin ohje löytyy Tintin luomukset - blogista. Noihin neliörätteihin minulla ei ole mitään ohjetta, mutta samanlaisia on kyllä netti pullollaan.

Lankaa näihin meni 120grammaa. Tuota valkoista jäi vielä yhteen tiskikukkaan, muut loppuivat kokonaan.

Lumiukkosoppaa

Sain Salaiselta ystävältäni heti paketin perään uuden muistamisen. Tämä tuli kyllä ystävänpäivänä, mutten silloin ollut kotona postin aikaan ja eilen oli niin kiire koko päivän, etten kerennyt koneelle. 

Kuitenkin, posti toi minulle lumiukkosoppaa!

Ja mikä ihana korttikin! 

Tämän herkun säästän siihen, kun on oikein kylmä ja olen oikein väsynyt. Sitten vaan kaakaot tulille ja herkut sekaan ja sohvan nurkkaan nauttimaan. Nams. Tosin pakettikin on niin ihana, etten varmaan raaski avata sitä ikinä.

Kiitos Salainen ystäväni. Kiitos ihanasta muistamisesta ja superkauniista kortista. Hyviä talvipäiviä sinullekin.

Salainen paketti

Eilen illalla minua odotti kotona kirjekuori. Ihanaa, postia Salaiselta ystävältä.

Ensin tietenkin huomio kiinnittyi tuohon valtavan ihanaan korttiin. Ja kortissa olevaan hauskaan runoon. Herkkuja sai sekä Peppi, että minä. Vielä ei Peppi ole päässyt omaansa maistamaan, mutta uskon sen kelpaavan oikein hyvin. Sitten paketista löytyi kahdet 2,5mm puikot, toiset ruusupuiset ja toiset bambut. Nyt niitä on tarpeeksi. Ja sitten vielä kaksi kerää ihanaa alpakkalankaa. Mistäs Salainen ystäväni tiesit, että juuri kaivelin lankavarastoani ja mietin, mistä tekisin unisukat? Eipä tarvitse enää miettiä, sillä nämä langat oikein huutavat päästä unisukiksi.

Kiitos ihanasta paketista. Kiva päästä kokeilemaan lankaa, jota en ole ennen kokeillut.

Eiku-huivi

UWA-työnä aloitin peräti kaksi huivia. Eilen niistä valmistui se kivampi, Eiku-huivi. 

Ohje tähän huiviin löytyy Ullasta. Huivin tein aikalailla ohjeen mukaan. Muutaman kerran enemmän tein noita ainaoikein- ja sileäraitoja. Ja ennen verkkokuviota tein sileän raidan, vaikka ohjeessa se lopetettiinkin aina oikein-raitaan. Pituutta huivin yläreunalla on suunnilleen 180 senttiä.

Lankana huiviin käytin Sivillaa, joka on kyllä ihan uskomattoman ihanaa neulottavaa. Ei mitään ongelmia koko huivin aikana. Huiviin lankaa meni noin 120grammaa ja loput kerästä päätyi koiran suuhun. 

Koiralla on selvästi ollut joku juoni mielessä. Alussahan se aina tarttui lankakeriini ja sain niitä selvitellä jatkuvasti, Viimeaikoina se ei ole kiinnostunut enää edes neulomisestani. Vaan antakaas olla, kun kerin vyyhdin valmiiksi ja käänsin selkäni. Siellä se oli lattialla leviteltynä ja koira niin syyttömän näköisenä vieressä. Onneksi sain siitä vielä pelastettua lankaa niin paljon, että saatiin huvi valmiiksi. Eipä taida tuolle enää mitkään seitsemän veljeksen jämät kelvata, vaan pitää olla oikein silkkivillalankaa. 

Takaisin huiviin. Tuo nirkkoreunus oli ihan uusi juttu. Onnistui ihan kohtuullisesti, ainakin ensimmäiseksi kerraksi. 

Huivista tuli kyllä ihana. Pidän. Tämä sopii juuri hyvin talvitakkini kanssa pidettäväksi. Tai muuten vaan. Ja ohjekin oli tosi helppo. Ja selvästi kirjoitettu.

Tämä oli jo kymmenes UWA-työ, jonka valmiiksi sain.

Linnuille

Talven alussa ostin yhden lintulaudan. Ajattelin vähän ruokkia lintuja. Sillä lintulaudalla kävi kuitenkin niin kova kuhina, että ostin myös toisen. Lintulautojen jälkeen ostin talipalloille oman telineen. Sellaisen, minne mahtuu monta palloa. No, sitten ripustelin muutaman talipallon puiden oksiin ja sellaisen rasvatangonkin. Tässä vaiheessa voidaan sanoa jo, että lähti vähän tuo luntujen ruokkiminen käsistä. Vaan sitten sain vielä yhden idean. 

 Ryhdyin valmistamaan itse tällaisia lintujen ruokia. En tiedä, mikä tämän oikea nimi voisi olla.

Käytännössä siis otin pienimmän kakkuvuoan, minkä löysin. Laittelin sinne vähän, mitä sattui löytymään. Lintujen ruokaa, pähkinöitä, leseitä, vähän kaikkea, mitä kaapista sattui löytymään. Sen jälkeen sulattelin kattilassa munkkirasvaa ja kaadoin päälle niin paljon, että kaikki peittyivät kunnolla. Sitten koko komeus pakkaseen kovettumaan ja seuraavana päivänä ulos.

Ei varmaan tarvitse sanoa, että kun ukko nämä näki, niin oli kovasti sitä mieltä, että tämä täytyy jo lopettaa.

Linnut kuitenkin tykkää ja näihin saa kivasti upotettua kaikkea sellaista, mitkä muuten jäisi ehkä kaappiin pyörimään.

Lintulaudoilla käy nykyään niin paljon lintuja, ettei koirakaan jaksa enää niistä välittää. Minusta on ihan mielettömän hauskaa seurata eri lintuja ja niiden käyttäytymistä. Enkä ennen ole näin lähetä päässyt katsomaan tikkaa, närkeä ja mustarastasta.

Ja tervetuloa uusi lukija, Näppi.

Koiran villapaita

Pakkaset paukkuu ja koiruli tarvitsee villapaitaa. Ei näillä pakkasilla pelkkä villatakki päällä tarkene koirakaan olla, mutta automatkoille ja vähän lämpimimmille keleille tämä on hyvä. Minun mielestäni. Koira ei ole ihan ni-in innoissaan, kuten kuvasta näkyy.

Tähän villapaitaan ohje löytyy Yhteishyvän sivuilta. Siellä on muuten monta muutakin kivaa ohjetta. Lankana tähän villapaitaan käytin kaikkia suunnilleen 7veljeksen paksuisia langanjämiä. Sainkin uppoamaan tähän ainakin kahdeksan eri keränloppua. 

Ulkona alkoi koirakin jo ymmärtämään neuleen päälle.

Puikkoina käytin 3,5mm:n pyöröjä ja samankokoisia KnitPron sukkapuikkoja. Lankaa tähän villapaitaan kului kokonaisuudessaan 80 grammaa.

Vähän tuo liikkuessa nousee tuolta pepun päältä ylös, eli taitaa olla kuitenkin vähän liian pitkä koiralle. Muuten on kyllä oikein sopiva ja muutaman käyttökerran jälkeen tuo ei enää edes välitä koko paidasta. 

Ei ehkä maailman tyylikkäin villapaita, mutta hauska ja erilainen.

Tammikuussa tapahtui

 Tammikuu oli ja meni. Olin tammikuun alussa vielä (kesä-) lomalla ja ennätin neuloa. Toisaalta tuntuu sille, että koko tammikuu meni neuloessa ja sain paljon aikaan. Kerrankin niin päin. Tammikuun langankulutus olikin huimat 805grammaa. Sen lisäksi myin 300grammaa lankaa, jota en olisi koskaan tullut neuloneeksi.

Tammikuun aikana melkein kaikki työni liittyivät UWA:n. Vappuun asti olisi aikaa neuloa UWA-töitä, mutta vahvasti luulen, että kyllä ne kaikki ennen huhtikuutakin valmistuu. Varmaankin jo ensikuussa. 

Tammikuussa sain valmiiksi monta kivaa työtä ja omaa suosikkia niistä on vaikea valita. Tammikuun suosikiksi nousee kuitenkin Räjähtävää pinkkiä- sukat. Ja ainoastaan siksi, että annoin ne parhaalle ystävälleni, joka lähti Balille kolmeksi kuukaudeksi. Ajattelen ihan oikeasti, että voi sielläkin villasukkia tarvita.

Lankavarastoni kasvoi 200grammaa. Vain! Ajatelkaa nyt. Vaikka oli tammikuun alennusmyynnit ja Novitan uudet langat (ne woolit aah..) tulivat kauppoihin. Kävin katsomassa, mutten kuitenkaan ostanut. Ainoat ostokset olivat Tallinnasta ja sieltä toin tosiaan nuo 200grammaa lankaa. Villaista ja kauniin väristä.

Lopullinen tulos tammikuussa on siis 905grammaa, miinusta! Ihan mieletöntä!